keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Pääsiäispupu


Askartelulehti Taika, jonka äitini oli tilannut minulle yllätyksenä, on todella yllättänyt minut positiivisesti. Lehdestä on löytynyt jo monia kivoja ideoita ja ohjeita tekisi mieli kokeilla enemmänkin kuin on aikaa. Moniin juttuihin pystyy jo parivuotiaskin osallistumaan.


Tämä pääsiäispupu oli kuitenkin oma tuotokseni. Sen kaava oli viimeisimmässä numerossa ja suurensin sen kopiokoneella tuplasti suuremmaksi, että sain tarpeeksi näyttävän kokoisen pupun. Lehdessä pupu oli ommeltu napakammasta kankaasta, mutta itse käytin miehen vanhaa kulahtanutta neulepaitaa. Koska neule oli noin väritön, piristin pupua ompelemalla sille vielä liivin ja rusetin. Tyttö keksi, että pupun pitäisi hoitaa tipuja ja höpötti siitä niin, että askartelimme lopulta vielä neljä tipua. Tipujen pesä tehtiin vanhaan pikku ämpäriin, jonka maalasimme mustaksi liitutaulumaalilla.


Pupu tipufarmeineen sai kunniapaikan sohvan käsinojalta ja ihmeen rauhassa se onkin siinä saanut pääsiäistä odotella.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Keväisiä lintuja


Eteisen lipaston päälle tarvittiin jotain uutta ja keväisempää talvisten kynttilöiden tilalle. Jostain sain ajatuksen oksista roikkuvista linnuista. Yritin kehitellä ideasta sellaisen, että parivuotias tyllerö voisi osallistua tekemiseen mahdollisimman paljon ja lopputulos olisi kuitenkin näkyvälle paikalle sopiva. Tavoitteeseen päästiin aika hyvin, koska ihan kivan näköinenhän tästä tuli ja tytöllekin löytyi paljon tekemistä.



Oksat etsittiin lähimetsästä ja maalattiin yhdessä harmaaksi. Leikkasin linnut pahvista ja tyttö sai valita värit ja maalata ne. Siivet tein vanhoista kirjan sivuista, jotka taittelin haitaritaitoksille ja koristelin leikkaamalla saksilla lumitähti tekniikalla.




Kaapissa oli vienyt tilaa iso ruukku, jonka päätin vihdoin tuunata tähän tarkoitukseen. Alkuperäisestä lookista ei tullut kuvaa, mutta ruukku oli musta ja koristeltu valkoisilla kiinalaisilla merkeillä, aikanaan Tiimarin ale-hyllystä hankittu. Ei ihan tätä päivää, vaikka se vielä vuosituhannen alussa näyttikin tyylikkäältä sisustuselementiltä opiskelijakämpässä :) Ruukun muoto oli kuitenkin kiva, joten olin säilönyt sitä tällaista sopivaa tarkoitusta varten.

Nyt kokeilin ruukkuun aikaisemmin "Kirjan uusi elämä"- kirjasta (Thompson Jason 2011) löytämääni ideaa ja päällystin sen vanhoilla kirjan sivuilla. Revin sivut ensin suikaleiksi. Sitten kiinnitimme ne vesi-erikeepper-seoksella. Tässä hommassa tyttö toimi erittäin innokkaana ja tehokkaana, joskin vähän turhan vauhdikkaana apulaisena. Onnistunutta jälkeä syntyi kuitenkin (ja melkoinen sotku) ja aika kiva lopputulos. Sileämmän pinnan aikaan saamiseksi suikaleiden reunat olisi pitänyt painella ja kiinnittää huolellisemmin, mutta nyt toiminta oli sen verran vauhdikasta, ettei moiselle jäänyt aikaa. Mutta tekemisen riemua oli kaksin verroin, parempi niin!




perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kevättä sisustukseen


Kevätaurinko houkutteli keksimään olkkariin jotain piristystä. Laskettuunaikaankin on enää kuukausi, joten päätin varmistaa verhojen vaihdolla sekä uusilla tyynyillä ja taululla, että laitokselta palattaessa kotona on keväinen tunnelma.

Uudistin ennen hyvin neutraalit sohvatyynyt uusilla pirteillä päällisillä. Kangaskaupan palalaarista löytyi ihana Pentikin Krookukset-kangas, josta ompelin päällisen isoimpaan tyynyyn. Muut kankaat löytyivät vanhoista varastoista ja yhdistelin vihreää, valkoista, vaaleanpunaista ja eri kuoseja. Erityisen kiva tuli mielestäni tuosta valkoisesta kukasta, vaikka se oli todellinen pikaompelus. Leikkasin terälehdet ihan vapaalla kädellä fleecen jämistä ja ompelin pikapikaa spiraaliksi.



Pentikin Krookukset pääsivät myös isoon kangastauluun Marimekon Lumimarjojen tilalle. Taulu on tehty styrox-levystä. Leikkasin kukat kankaasta ja kiinnitin aplikointiin tarkoitetulla liimapaperilla valkoiselle pohjakankaalle, jonka kiinnitin styroxiin nuppineuloilla. Valkoinen kannu oli alunperin kirkkaansininen ja löytyi Kärkkäisen alekorista. Maalasimme sen tytön kanssa askartelumaalilla, jolla saikin aikaan yllättävän siistin lopputuloksen. Kannussa on marja-aronian oksia, joihin puhkesikin nopeasti keväisiä silmuja.