Tablettilaukku

Tabletillamme ei ole ollut säilytyspussia tai koteloa. Kun tabletti piti ottaa mukaan reissuun, sen tarve tuli ajankohtaiseksi. Uusimmassa Suurikäsityö-lehdessä oli virkatun tablettipussin ohje, josta sain idean tähän laukkuun. Itse laukun tein ompelemalla, mutta käytin samanlaista ketjusilmukkanyöri-kiinnitystä, kuin lehdessä.

Hyödynsin tähän Isoäidin vanhoja virkkauksia, joita minulta löytyy vielä vino pino. Tämä ruutuvirkkaus on varmaankin ollut joskus liinana, johon on kaatunut jotain, sillä tahra oli tallella. Rajuhkolla kloridi käsittelyllä se kuitenkin hävisi lähes näkymättömiin. Liina oli juuri sopivan kokoinen. Vuoriksi laitoin valkoista lakanakangasta ja väliin pehmusteeksi ohutta superlonlevyä. Lopuksi virkkasin yläreunaan kerroksen kiinteitäsilmukoita pinkillä puuvillalangalla ja ketjusilmukkaketjun tupsuineen.

Laukusta tuli varsin kivan näköinen ja toimiva. Liina oli varmaan joitain kymmeniä vuosia vanha ja paljon ovat ajat muuttuneet siitä. Eipä Isoäiti tiennyt aikanaan virkkaavansa tablettilaukkua :)

Herkullisia lahjoja

Virkkasin syksyn 5-vuotiaille synttärisankareille leivoksia ja kakkuja. Toiselle tyttöselle tein kolme leivosta ja toiselle yhden isomman kakun. Sovelsin Lankavan Virkattu leivos- ja Prinsessakakku- ohjeita. Yksi kakku on vielä tekeillä seuraavalle sankarille ja omakin tyttö haaveili näistä.

Pari vuotta sitten ompelin omalle tytölle ja hänen kavereilleen pienet nimillä varustetut olkalaukut Mekkotehdas-kirjan ohjeella. Niiden laukkujen kuvia löytyy täältä ja täältä. Nyt yksi kaksivuotias pikkusisko tahtoi omaa laukkua ja ompelin senkin synttärilahjaksi. 

Sisarusten kortit askartelin kartongista, kakkupaerista ja enkelikiiltokuvista. Tekstit painoin sabluunalla ja akryyliväreillä. Itsekin piakkoin viisivuotissynttäreitä viettävä tyttöni taiteili toiset puolet.

Lastenhuone

Uuden kakkoskodin lastenhuone on sisusteltu valmiiksi ja näyttää tältä. Kaikki täällä on kolmessa viikossa kokoon haalittua vanhaa tai tuunattua tavaraa. Uutena ostin vain pussilakanat ja vähän askartelutarvikkeita. Sängyt ostettiin Tori.fi:stä ja niihin hankin iloiset Koiramäki-lakanat. Huoneen verhot löytyivät anopin kätköistä. Lapsia iskän ja tädin vanhat verhot ilahduttivat ja äitiäkin hauska retrotunnelma miellytti.

Iltasadunlukutuoliksi toin ykköskodista tämän tuunatun korituolin. Istuimeen ompelin uuden päällisen Ikean kivasta kankaasta, jota käytin aiemmin lasten takkeihin

Lattiaan teipattiin lasten avustuksella hyppyruudukko ja vaatekomeroiden oviin liimattiin liitutaulut molemmille. Liitutaulutarraa ja kivoja teippejä tilasin Teippitarhasta. Liitutaulujen kulmiin laitoin rekvisiitaksi pätkät mittanauhateippiä. Hyppyruudukko tehtiin mustalla ja numerot hauskalla numeroteipillä.

Kattovalaisimesta tuunasin kuumailmapallon. Varjostin on Prismasta ostettu riisipaperivarjostin, johon virkkasin korin matonkuteesta. Koriin virkkasin hiiret Amigurumi-kirjan (Mia Bengtssom) ohjeella.

Yölampuksi liimailin ja taittelin pahvista ja kartongista linnunpöntön, jonka sisälle laitoin koristevalosarjan. Etuseinään piirsin lintuperheen oksalle istuskelemaan.

Pikkukissat

Tässä pari pikkutytöille lahjaksi virkattua amigurumi-kissaa. Tein nämä jo kesällä kirjastosta löytyneen amigurumi-kirjan innoittamana.

Itsetehtyjä joululahjoja

Tänä jouluna tein itse useammankin lahjan ja tässä niistä muutama.

Miehen sisko sai virkatun maton ja pannunalusen keittiöön. Mallina oli jälleen sama Juhannusruusumatto kuin aiemmissakin matoissani. Tämä oli hieman pienemmässä koossa, että tuli kohteeseen sopivan kokoinen.

Kohta 10 kk ikäinen kummipoika isoveljineen sai aplikoidut traktoripuserot. Materiaalina oli college.

8-vuotiaalle kummipojalle tein vanhasta kirjasta salakätkön, joka kätki sisäänsä pari lahjakorttia. Kirjahyllyssä kirja näyttää tavalliselta, mutta sen sisään voi piilottaa haluamiaan aarteita.

Tällaisen tekemisestä minulla ei ollut mitään aiempaa kokemusta eikä tietoa. En löytänyt netistäkään vastaavia, joten kehitin omat ohjeet.

Kiinnitin ensin sivut toisiinsa sieltä täältä erikeepperillä ja sitten pienissä nipuissa niittipyssyllä. Sain mieheltä etukaäteen joululahjaksi sähkökäyttöisen kätevän niitti/naulapyssyn, joka soveltui tähän oikein hyvin. Kun sivut olivat tiukasti yhdessä, kaiversin keskelle kolon mattopuukolla. Tämä oli homman haastavin ja pitkäveteisin vaihe, josta sain myös ison rakon käteeni. Lopuksi vuorasin kolon keinonahalla. Sivuun tein vielä samasta nahasta ja tarranauhasta kiinnityssysteemin, etteivät aarteet pääse tippumaan kirjan välistä.

Lopputulokseen olin oikein tyytyväinen. Kirjasta tuli siisti, kestävä ja päällepäin ihan tavallisen kirjan näköinen.

Virkattu matto 3

Tämä kolmas virkattu matto syntyi vierashuoneeseen samalla Juhannusruusu-maton ohjeella, kuin edellinenkin. Tällä kertaa noudatin ohjetta täysin ja tein myös nuo pylväskerrosten ja "terälehtien" väliin tulevat ketjusilmukkalenkkikerrokset, jotka viimeksi jätin pois. Ihan kivathan niistäkin tuli. Väri on tummanharmaa (näyttää kuvissa vaaleammalta), joka sopii huoneen muuhun sisustukseen (josta voisinkin laittaa kuvia piakkoin, kun saan vielä yhden jutun ommeltua sinne).

Edellisen, keittiöön virkkaamani maton yhteydessä kirjoitin, että matosta tuli vähän lötkö pehmeän kuteen vuoksi. Tuo matto on kuitenkin osoittautunut käytössä oikein toimivaksi. Se pysyy hyvin muodossaan ja on mukavan pehmeä jalan alla. Pesin sen muuten pesukoneessa 40 asteen hienopesussa ja hyvin onnistui, jopa linkous!

Tällä kertaa kokeilin kuitenkin toista trikookudetta, joka oli ohutta, mutta ei kovin venyvää. Virkkasin kaksinkertaisesta kuteesta, koska kudetta ostaessani näin kaupassa samasta yksinkertaisesta kuteesta virkattuja mattoja, jotka olivat mielestäni aika ohuita. Tämä kude oli halpaa, vain 4,90 kg. Aiempi maksoi muistaakseni 8,90 kg. Niimpä tämä ei ollut myöskään kovin tasalaatuista, vaan paksuus vaihteli välillä todella paljon, mikä näkyi ohuissa matoissa mielestäni rumasti, mutta tässä paksussa ei lainkaan. Kudetta meni reilut 5 kg ja maton halkaisijaksi tuli 136 cm. Ja matosta tuli paksu ja melko jäykkä, ihan toivotun lainen. Jalalle se ei ole yhtä mukava, kuin keittiön versio, mutta tämän päällä kävelläänkin paljon harvemmin. Aikaa en ottanut, mutta ainakin ehdin virkatessa katsoa kolme Harry Potter-leffaa (en sentään putkeen)!

Virkatut pikapannunaluset

Keittiön maton kaveriksi virkkasin vielä samasta kuteesta pannunaluset. Ne sopivat 30-v lahjakattiloiden alle ja muuten niitä säilytetään kukkapurkkien alustana keittiön ikkunalla. Virkkasin aluset kaksinkertaisella kuteella, jolloin niistä tuli todella paksut ja jämäkät. Yhden alusen halkaisija on 20 cm ja ohje on superhelppo ja supernopea:
8 ketjusilmukkaa yhdistetään lenkiksi piilosilmukalla,
lenkkiin 18 pylvästä,
joka silmukkaan 2 kiinteää silmukkaa=36 silmukkaa
ja lopuksi ripustuslenkkiä varten 10 ketjusilmukkaa, jotka kiinnitetään lenkiksi piilosilmukalla.

Virkattu matto 2

Virkattu matto numero 2 valmistui pikaisella vauhdilla. Ekan maton jälkeen innostuin netistä löytyneistä pitsimatoista ja halusin itsekin kokeilla hetimiten. Kuteita hankin Oulun reissulla Kempeleen mattokutomosta, jossa olikin aika hyvä värivalikoima ja mukava palvelu. Ohjeena käytin Modassa (3/2009) ollutta Juhannusruusu-maton ohjetta, joka löytyi kätevästi netistä. Ohjetta olivat käyttäneet muutkin bloggaajat ja bongasin sen ainakin täältä ja täältä.

 Lisäsin mattoon muutaman ylimääräisen kerroksen saadakseni siitä tarpeeksi suuren. Jätin myös lopusta ennen terälehtiä tulevat ketjusilmukkalenkkikerrokset kokonaan pois ja tein tilalle täyden kierroksen pylväitä, koska nuo kerrokset näyttivät minusta jotenkin sekavilta. Maton halkaisija on 130 cm ja kudetta meni noin 5 kg. Tällä kertaa innostuin myös kellottamaan työn ja aikaa kului yhteensä vajaat 10 tuntia. Matto valmistui kolmessa päivässä ja yllätyin täysin siitä, miten nopeaa tämän tekeminen oli. Pylväskerrokset ovat niin korkeita, että työ eteni tosi nopeasti aiempaan kiinteilläsilmukoilla virkkaamaani mattoon verrattuna. Kude oli aika pehmeää ja siksi matto on vähän "lötkö". Seuraavassa matossa käyttäisin (ja käytänkin) jäykempää kudetta. Tosi kiva tästä kuitenkin tuli!

Tämäkin matto tuli keittiöön. Edellinen oli mielestäni liian huomiotaherättävä, joten se väistyi lastenhuoneeseen ja vaatii ehkä vielä jotain jatkojalostusta. Sopivan värin valinta oli hankalaa. Keittiö on aika tummasävyinen ruskeine kaapinovineen ja tummine tasoineen. Lattiakin on tummanruskea. Joku vaalea olisi sopinut parhaiten, mutta en halunnut keitiön lattialle niin arkaa väriä. Harmaa löytyi oikeastaan ihan vahingossa ja sopii noihin laatikoiden ja pöydänreunojen metalliseen sävyyn.

Virkattu matto

 

Tämä trikookuteesta virkattu matto syntyi "omasta päästä" ilman ohjetta tai mallia ja aiheutti matonvirkkausvillityksen. Alunperin ajattelin maton keittiöön ja siellä se nyt onkin. Kun matto oli jo lähes valmis googlasin virkatun maton. Löytyi ihania malleja ja ideoita. Suunnittelin jo keittiöön paremmin sopivan version. Ja muitakin ideoita syntyi niin, että heti pitäisi päästä virkkaamaan lisää. Tämä päätynee ehkä tytön huoneeseen, kun pääsen taas jatkamaan sen sisutusprojektia lähiaikoina.

 Käytin vanhoja trikookuteen jämiä 10 numeron koukkua. Kudetta piti käydä ostamassa lisääkin, kun sitä kului yllättävään tahtiin. Koukkukin katkesi kertaalleen eli aika jäykkää hommaa oli. Mukavaa ja helppoa tämän tekeminen kuitenkin oli. Halkaisjaltaan matto on 120 cm ja kudetta kului ehkä noin 5 kg. Pitsireunusta lukuun ottamatta tein koko maton kiinteällä silmukalla. Ensin tein 5 ketjusilmukkaa ja yhdistin piilosilmukalla renkaaksi. Renkaaseen tein 10 kiinteää silmukkaa. Lisäykset tein niin, että ensin joka toiseen silmukkaan 2 silmukkaa, seuraavalla kerroksella joka kolmanteen 2, sitten joka neljänteen 2 jne. Viimeisellä kerroksella 2 silmukkaa tuli joka kahdenteenkymmenenteenyhdeksänteen silmukaan :) Pitsireunaa varten tein 15 silmukan ketjusilmukka kaaria, jotka kiinnitin 15 silmukan välein reunaan piilosilmukoilla. Kaariin tein 12 pylvästä kuhunkin.

Seuraavaksi ajattelin kokeilla jonkinlaista pitsimattoa. Tosi kivoja mattoja löytyi ainakin Virkkuukoukussa-sivuilta. Näitähän voi tosiaan tehdä vaikka pitsiliinojen tai isoäidin neliön ohjeella!

Huivi

Tämä kolmiohuivi on ollut tekeillä ikuisuuden, mutta valmistui lopulta, vaikka pahalta jo näytti. Aloitin alunperin neulomaan kolmiohuivia Novitan Wind Luxus-villa-silkki-langasta, koska halusin käyttää tuota ihanan pehmeää lankaa johonkin. Löysin kivan ohjeen jostain lehdestä, jota en enää muista. Malli oli jotain hidastekoista kohoneuletta ja huivi eteni aina silloin tällöin vähän, kunnes jäi lopulta johonkin korin pohjalle odottamaan uutta inspiraatiota.

Sen aika oli nyt, kun oikeasti tarvitsin huivia. Alkuperäinen ohje oli tainnut tässä vaiheessa (onneksi!) jo hävitä ja päädyin yhdistelemään huivissa erilaisia neulepintoja. Etsin kivoja pintoja vanhoista lehdistä ja neuloin niitä peräkkäin. Lankakin loppui jossain vaiheessa ja uskomatonta, mutta totta Wind-langan valmistus valkoisena oli lopetettu! Sitä on nykyään saatavana ainoastaan jossain omituisissa pastellisävyissä, mikä on mielestäni vähintäänkin kummallista. Joka tapauksessa, koska aivan saman näköistä valkoista ei löytynyt, vaihdoin kokonaan uuteen lankaan. Jatkoin beigellä Novitan Cloud Luxus-bambu-villa-langalla, joka myös on tosi miellyttävä lanka. Reunat viimeistelin virkkaamalla. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen, vaikka välillä jo epäilytti, mitä sekasotkua tästä tulisi.

Ihania lahjoja

Kaikenlaista omatekoistakin on tekeillä ja huoneiden remontitkin alkavat olla jo sisustusta myöten valmiit. Kaikki on kuitenkin vielä sen verran kesken tai vähintäänkin valokuvaamatta, että esittelyssä on tällä kertaa toisten tuotoksia. Anoppi virkkasi Salomonin solmulla tämän sievän huivin tai pikku peiton tytölle. Kivan kolmiulotteista pintaa tulee kyseisellä tekniikalla, jota en itse olekkaan kokeillut. Mielenkiintoinen pinta kiinnostaa myös pientä käyttäjää, mutta tuntuu kestävän yllättävän hyvin pikkukätösten käsittelyn.

Tulenkantajahevosen sain lahjaksi ja ihastuin todella. Kerrassaan kiehtova otus ja kaunis sisutusesine on peräisin täältä.