Kengut

Äitini ompeli minulle suunnilleen 30-vuotta sitten tuollaisen ruskean pehmolelukengurun, nimeltään Kengu, jonka mahapussissa voi säilyttää yöpukua päivisin. Esikoistamme odottaessani kunnostin kenguruvanhuksen häntä varten.

Jokin aika sitten minulta kysyttiin blogin sähköpostissa, mistä kengurun ohje mahdollisesti olisi peräisin. Pienten etsintöjen jälkeen selvitin kirjan, joka vieläpä löytyi kirjastosta. Kyseessä oli Raili Myntin Pehmeitä leluja. Tästä sain idean ommella kuopukselle yksivuotislahjaksi samanlaisen kengurun.

Materiaaliksi valitsin farkkukankaan. Käytin tähän kirpparilta löytyneen farkkuhameen ja farkkutikkikankaan jämät, jotka löytyivät kaapista. Kirjassa oli hyvin selkeät ohjeet ja kaavat ja kenguru syntyikin yllättävän nopeasti. Tämä oli tosi hauska ommella, kun paloista alkoi muotoutua ihan vanhan rakkaan Kengun muotoinen tyyppi. Uuden terhakan kengurun vierellä vanhuksessa alkoi kyllä ikä näkyä, mutta onhan kaverusten ikäerokin kolmisenkymmentä vuotta. Tällä uudella tulokkaalla ei vielä ole nimeä, mutta ehkä omistaja keksii sen opittuaan ensin puhumaan...