Kesä

Nyt on minun elämässäni koittanut aika, jolloin aikaa ei TODELLAKAAN ole kaikelle, mitä haluaisi tehdä. Pihatyöt, terassilaajennus, miehen reissutyö ja aikaisin ja vauhdilla liikeelle lähtenyt yksivuotias sekä oman huomionsa ottava kolmevuotias ovat yhdistelmä, jossa jostain on täytynyt karsia. Ja näin ollen on blogi jäänyt heitteille niin, etten ole tainnut päivittää mitään yli kahten kuukauteen!

Olen kyllä tehnyt käsityöjuttuja, sisustanut uutta terassia ja laitellut pihassa sitä sun tätä, mutta energiaa ei ole riittänyt iltaisin blogille. Yritän nyt tässä ryhdistäytyä ja aloitan esittelemällä kesän persoonallisimman ovikranssin.

Tässäpä kodikas paikka pesälle!

 Alkukesä kului meillä Tukholmassa, kun lähdimme lasten kanssa kolmeksi viikoksi mukaan miehen työreissulle. Sillä aikaa kotimme oli löytänyt uusia asukkaita, kun lintuperhe oli perustanut kodin ovikranssiimme. Kotiin palatessamme sydämen muotoisessa jäkäläkranssissa oli pesä, jossa piipitti viisi poikasta.

Ihan pikkuiset pesän turvissa.

Äiti- tai isälintu vaanimassa hyönteisiä ruuaksi.

Ovea ei voitu kokonaan jättää käyttämättä, mutta vähensimme sitä ja kuljimme varovasti. Alkuhätäännyksen jälkeen äiti- ja isälintu näyttivät tottuvan ja kuskasivat poikasille ruokaa meistä juurikaan välittämättä. Poikasten huimaa kasvua oli kiva seurata lastenkin kanssa. Parin viikon päästä poikaset olivat kasvaneet niin, että suorastaan pursuivat yli pesän laitojen ja sitten koitti aamu, jolloin pesä oli tyhjä ja vähän hämmentyneitä poikasia lenteli ympäri pihaa.

Pesästä lento lähestyy.

Noin persoonallista ovikranssia en olisi itse osannutkaan keksiä :) Oikeiden lintusten jälkeen oveen muutti tämä luonnonmateriaaleista syntynyt hassu pöllönpoikanen, jonka tyttö bongasi askartelulehdestä ja halusi ehdottomasti askarrella yhdessä.