keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kesäistä luksusta


Aamiainen, puutarhalehti, aurinko ja hiljaisuus!

Kotiäidin todellista luksusta on rauhallinen aamupala aurinkoisella terassilla yksin!

Vaikka perhe-elämä onkin ihanaa, äidiksi tulon jälkeen se asia, jota välillä kaipaan, on yksin kotona oleminen. Siis sellainen, että saan olla aivan itsekseni ja tehdä omia juttujani välittämättä ruoka-ajoista tai vaipanvaihdoista tai ylipäätään yhtään mistään muusta, kuin siitä, mitä haluan juuri silloin tehdä. Kuopuksen syntymän jälkeen tällainen aika on ollut todella kortilla.

Miehen reissutyön takia olen paljon itsekseni lasten kanssa ja olen tämän asian kanssa kyllä sinut. Itse olen niin tottunut näihin reissuhommiin, että näen siinä enenmmän positiivisia kuin negatiivisia puolia. Meillä tämä on toiminut aina oikein hyvin. Omaa rauhaa kaipaan kuitenkin välillä ja miehen ollessa kotona toki saankin aina omia ompelu- tai pihatyöhetkiä.

Pitkään olen jo haaveillut saavani oman yksityisen "kotiloman" ja nyt miehen kesäloman aikaan sellainen järjestyi. Muu perhe lähti pariksi yöksi mökille ja minä jäin yksin kotiin. Ensimmäisenä iltana järjestin meidän neljän hengen äitiporukalle tyttöjen illan uudella lasiterassillamme. Siihen liittyviä kuvia ehkä myöhemmin.

Aamulla nautiskelin rauhallisesta aamupalasta terassilla. Illalla käytin hyväkseni tilaisuuden tehdä joku isompi homma rauhassa alusta loppuun ja käsittelin avoterassin lattian tummanharmaalla puunsuojalla. Ajankohta oli sikälikin sopiva, ettei tarvinnut vahtia lapsia juoksemasta vastamaalatulle lattialle. Lopputulos oli aivan mahtava! Tästäkin kuvia tulossa.

Lapsuudenkodissani tuolle valkoiselle pöytäliinalle ei ollut enää sopivaa pöytää, mutta meidän terassipöydälle se sopii kivasti. Valkoinen kesätuulessa liehuva liina on kaunis ja kesäinen.

Nyt illalla istun vielä rauhassa lasiterassilla tietokone ja valkkarilasi seuranani ja nautin hiljaisuudesta. Tässä omassa rauhassa olen mietiskellyt myös tätä blogia. Pitkän hiljaiselon jälkeen, olen ajatellut hieman muuttaa blogin suuntaa niin, että käsitöiden lisäksi täällä voi olla muutakin sillä hetkellä ajankohtaista. Käsitöille ei enää vaan jää yhtä paljon aikaa kuin ennen. Näin kesällä täällä voi olla enemmänkin pihan laittoon liittyvää juttua ja välillä ehkä ihan muutakin elämää.


Kesäkukkapenkin satoa

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Kesä

Nyt on minun elämässäni koittanut aika, jolloin aikaa ei TODELLAKAAN ole kaikelle, mitä haluaisi tehdä. Pihatyöt, terassilaajennus, miehen reissutyö ja aikaisin ja vauhdilla liikeelle lähtenyt yksivuotias sekä oman huomionsa ottava kolmevuotias ovat yhdistelmä, jossa jostain on täytynyt karsia. Ja näin ollen on blogi jäänyt heitteille niin, etten ole tainnut päivittää mitään yli kahten kuukauteen!

Olen kyllä tehnyt käsityöjuttuja, sisustanut uutta terassia ja laitellut pihassa sitä sun tätä, mutta energiaa ei ole riittänyt iltaisin blogille. Yritän nyt tässä ryhdistäytyä ja aloitan esittelemällä kesän persoonallisimman ovikranssin.

Tässäpä kodikas paikka pesälle!

 Alkukesä kului meillä Tukholmassa, kun lähdimme lasten kanssa kolmeksi viikoksi mukaan miehen työreissulle. Sillä aikaa kotimme oli löytänyt uusia asukkaita, kun lintuperhe oli perustanut kodin ovikranssiimme. Kotiin palatessamme sydämen muotoisessa jäkäläkranssissa oli pesä, jossa piipitti viisi poikasta.

Ihan pikkuiset pesän turvissa.

Äiti- tai isälintu vaanimassa hyönteisiä ruuaksi.

Ovea ei voitu kokonaan jättää käyttämättä, mutta vähensimme sitä ja kuljimme varovasti. Alkuhätäännyksen jälkeen äiti- ja isälintu näyttivät tottuvan ja kuskasivat poikasille ruokaa meistä juurikaan välittämättä. Poikasten huimaa kasvua oli kiva seurata lastenkin kanssa. Parin viikon päästä poikaset olivat kasvaneet niin, että suorastaan pursuivat yli pesän laitojen ja sitten koitti aamu, jolloin pesä oli tyhjä ja vähän hämmentyneitä poikasia lenteli ympäri pihaa.


Pesästä lento lähestyy.

Noin persoonallista ovikranssia en olisi itse osannutkaan keksiä :) Oikeiden lintusten jälkeen oveen muutti tämä luonnonmateriaaleista syntynyt hassu pöllönpoikanen, jonka tyttö bongasi askartelulehdestä ja halusi ehdottomasti askarrella yhdessä.