Juhlapöksyt

Kevään ja kesän juhlia varten ompelin tytölle kesäiset henkselihousut. Mallina oli Veikeät vauvanvaatteet-kirjan (Sanström Hallberg, Linden Ivarsson 2011) sirkushousut. Kankaan löysin keväällä ale-korista ja ompelin siitä jo aikaisemmin keväthatun. Vyötäröllä ja lehkeensuissa on resorit ja edessä koristetasku, jonka koristelin nauhoilla ja aplikaatiolla. Housujen malli oli hauska ja kätevä käytössäkin.

Jalassa tytöllä on Muorin ja Vaarin Italian-tuliaiset, kiiltonahka sandaalit aidolla nahkapohjalla. Kauniit kengät komeilevat näytillä eteisen lipaston päällä, kun eivät ole jalassa.

Puutarhatontunmökki

Kaupoissa on näkynyt paljon hauskoja koristelinnunpönttöjä, jotka innoittivat minutkin nikkaroimaan jotain vastaavaa. Vanhoista laudanpätkistä ja maalinjämistä syntyi "Puutarhatontunmökki".

Mökki ennen maalausta

Valmis mökki (ja teitysti katto jo kirotussa siitepölyssä!)

Mökin paikka on aikaisemmin valmistuneilla tikapuilla. Koko ja ulkoasu määräytyivät sen mukaan, millaisia laudankappaleita ja maaleja sain haalittua käyttööni. Tarkoituksena on, että viiniköynöksen kasvaessa, mökki lopulta pilkottaa hauskasti köynöksen uumenista. Köynös onkin kasvanut hurjaa vauhtia ja ainakin kolminkertaistanut itsensä, mutta tikkaiden päähän on vielä matkaa. Siihen saakka mökki saa siis töröttää yläaskelmilla yksinäisessä ylhäisyydessään.

Pihahommia

Ompeluksille ja vastaaville ei juuri ole jäänyt aikaa, kun pihahommat vetävät puoleensa. No, käsitöitähän nämäkin oikeastaan ovat.

Pihamuurikivien älyttömät hinnat ajoivat miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja pihaistutusten rajauksiin. Tontillamme nurmikot ja laatoitukset sekä sora-alueet on edellisten asukkaiden toimesta rajattu jykevillä betonipalkeilla. Muuten pidän tästä ratkaisusta, mutta vähän rumaahan tuo tylsänharmaa betoni on, joten niitä odottaakin jatkossa maalaus. Tontin reunoilta löytyi valtavasti erikokoisia kiviä, joita olen myös hyödyntänyt istutusten rajauksessa.

Oikealla betonipalkkia, vasemmalla kivirajaus

Pääoven viereen olin suunnitellut istutusalueen, jonka halusin rajata ja korottaa nurmikkoalueesta. Kaupan muuri olisi tullut maksamaan parisataa, joten päädyin nikkaroimaan puisen istutuslaatikon.

Istutukset käynnissä vielä keskeneräiseen laatikkoon.

Laudat maksoivat parikymppiä ja maalit löytyivät jo varastosta. Halvaksi tuli siis ja lopputulokseenkin olen oikein tyytyväinen! Valkoinen laatikko vihreine kasveineen on raikas yksityiskohta pihalla. Lootan tein ihan yksinkertaisesti niin, että ensin löin maahan nurkkatolpat, joihin sitten ruuvasin kiinni reunalaudat. Vatupassilla tarkistin, että menee suht suoraan. Muuten tämä on aika rennolla otteella koottu eikä ehkä ihan joka kohdasta kaipaa tarkastelua lähietäisyydeltä... Alimmat laudat upotin maahan. Nurkat ja yläreuna viimeistelin kapeammilla laudoilla. Laudat maalasin kertaalleen ennen kokoamista valkoisella aitamaalilla ja toisen kerran valmiina laatikkona.

Laatikkoon istutin Rautatienpuun, joka on riippamallinen koristeomena sekä juhannusruusuja ja maanpeitoksi perennoja. Kasvit erottuvat kuvissa ihmeen huonosti, mutta se lootahan tässä pääasia onkin. Laatikon ympärys kaipaa vielä jonkin sora-alueen tai vastaavan ruohonleikkuun helpottamiseksi.

Näkymä olkkarin ikkunasta

Tikkaat

Muuttaessamme nykyiseen kotiimme puolitoista vuotta sitten, talon piha oli periaatteessa valmis, mutta istutukset puuttuivat lähes kokonaan. Nyt olen vähissä erin toteuttamassa laatimaani pihasuunnitelmaa, jonka valmistumiseen olen antanut itselleni (ja miehelleni :D) armonaikaa 10 vuotta...Blogipäivityksetkin ovat jääneet vähemmälle, kun olen uurastanut kukkapenkkikaivauksien parissa. Melkoista kokovartalotreeniä nuo lapiohommat!

Tästä lähtöasetelmasta syntyi pihalle yksi mielestäni hauska yksityiskohta. Tonttimme rajautuu pieneen metsään, mutta itse tontilla on oikeastaan vain yksi puu. Keskellä etupihaa on yksi yksinäinen mänty. Sen alle tein pienen istutusalueen. Laudoista nikkaroin siihen sahaa ja naulapyssyä apuna käyttäen tikkaat, joiden alle istutin säleikköviiniä. Viiniköynöksen olisi sitten tarkoitus ajan kuluessa valloittaa tikkaat.

Tikkaat ovat tarkoituksella karkeatekoiset ja niiden on määrä olla säiden armoilla ympäri vuoden. Ne olisi voinut tehdä valmiiksi harmaantuneesta puusta, mutta koska sitä ei ollut tähän hätään saatavilla, käsittelin tikkaat kuultavalla puunsuojalla.

Viiniköynöksen lisäksi istutin yksivuotisen kärhön väriä tuomaan. Lisäksi puun alla on kannuun istutettu juoru ja Norjan-reissulla ostetun sisustuslehden välissä olleet kesäkukkasiemenet kylvettynä. Saapa nähdä, mitä tästä tulee, kun kasvit kasvavat (toivottavasti).

Sieltä se viiniköynös kurkistelee.

Kärhö kurkottaa jo kohti tikkaita.

Juoru kannussa.

Vauvalahja

Nämä pikkuruiset tossut ompelin lahjaksi kolmen viikon ikäiselle poikavauvalle, johon saimme kunnian tutustua tänään. Kaava oli kirjaston kirjasta: ONNEA VAUVALLE, 30 somaa käsin tehtyä lahjaa vastasyntyneelle (Woram Catherine). Malli oli mielestäni hauska. Tossut koostuivat vain kahdesta kappaleesta. Pohjakappaleen lisäksi oli siis vaan yksi "etukappale", joka kiepautettiin rullalle niin, että kiinnityssauma tuli sisäsivulle.

Kaavat

Kiinnityssauma on sisäsivussa.

Kankaat löytyivät vanhoista varastoista. Päällikangas on vihreää velouria ja vuori pilkullista puuvillaa, välissä on tukikangas. Kiinnityksenä on pienet muovinepparit ja koristeena sydännapit.

Olihan paikoitellen melkoista näpertelyä, mutta mukavaa ja sievät tuli. Toivottavasti ovat myös pikkujalkoihin mukavat.

Possun tuunaus

Tytön säästöpossu kaipasi selvästi vähän pirteämpää ilmettä eikä sitä paitsi sopinut ollenkaan huoneen tyyliin :) Niimpä ryhdyin toimeen ja tuunasin possun uusiksi.

Idea tähän tuli oikeastaan yhdestä lapsuuteni suosikkikirjasta, Marjatta Kurenniemen Onnelista ja Annelista. Siinä poliisi Urho Ulpukka maalaa Rouva Rosina Rusinan surulliset säästöpossut uusiksi ja iloisiksi, kukilla koristelluiksi. Tämä tuli mieleeni, kun katselin tytön vähän tunkkaisen punaista säästöpossua lipaston päällä.

Sori Nordea, mutta tämä ei vaan sopinut meille...

Maalasin possun ensin spray-maalilla valkoiseksi. Koristeet leikkasin serveteistä ja tilkkukankaista ja kiinnitin decupal-lakalla. Lopuksi maalasin vielä silmät. Uusi lookki onkin paljon elävämpi ja pirteämpi.

Pirteä muodonmuutos

 

Uudet koreat kyljet

Pinnasänky

Yksi blogissa esittelemättä jäänyt juttu on tytön pinnasängyn somistus. Itse asiassa se on tietysti tehty jo ennen koko blogin olemassaoloa, mutta kuvat on otettu ja odottaneet esittelyä. Sänky on serkun tytön vanha ja tein siihen odotusaikana omat lisäykseni. Sängyn ulkopuolen somistin verholla, jonka helmaan ompelin edesmenneen Isoäitimme virkkaamat verhokapat.

Nämä Isoäidin perintöpitsit ovat niin arvokkaita, että niille täytyy löytää arvoisensa käyttökohteet. Tämä oli sellainen kohde, jossa uskoisin Isoäidinkin halunneen käsityönsä nähdä.
Kangas on pellavannäköistä, läpikuultavaa verhokangasta. Yläreunan tarrakiinnitykset viimeistelin valkeilla ruseteilla. Lisäksi ompelin sänkyyn kuvissa näkyvät reunapehmusteet ja päiväpeiton.

Pinnasänky tuntui vastasyntyneelle niin suurelta, että päällystin äitiyspakkauksen laatikon pikkuvauvaa varten. Kangas on valmiiksi tikattua päiväpeittokangasta, joka teki laidoista mukavan pehmeät. Reunoille ompelin kahvat, joiden avulla laatikkoa oli kätevä nostella huoneesta toiseen. Loppukankaista ompelin vielä pienen peiton laatikkosänkyyn.
 

Nyt laatikko odottaa jo lähipiiriin syntyvää tulokasta, mutta pinnasängyssä oma tyttö nukkuu vielä tälläkin hetkellä.